Aki Riihilahti kiittää HJK:lta saamaansa tukea. Kuva: Jaakko Virtanen
Suomalaisessa huippu-urheilussa rakennetaan muutosta. Muutoksen keskipisteessä on erityisesti urheilijan polku. Eli se, miten urheilijan tie lapsesta nuoruuden kautta aikuiseksi urheilijaksi rakennetaan. Ettei huippu-urheilijan tarvitse selitellä urheilemistaan, tai kokea joutuneensa luopumaan normaalista elämästä urheilun vuoksi.
Moukarinheittäjä Olli-Pekka Karjalainen, pikaluistelija Mika Poutala sekä jalkapalloilijana hienon uran tehnyt Aki Riihilahti painottavat olosuhteiden merkitystä.
- Lapsena varsinkin vanhempien tuki oli hyvin tärkeää. Monta kertaa viikossa vanhemmat kuljettivat Töysästä Seinäjoelle harjoittelemaan, 65 km yhteen suuntaan, kiittää Karjalainen kotijoukkojaan.
- Jos kotimaassa olisi kunnon olosuhteet, eli halli, niin voisin jättää lähes puolet ulkomaan reissuistani pois. Samalla ehtisin tekemään enemmän laadukkaampia harjoituksia, kun matkustaminen ei veisi aikaa, painottaa Poutala.
- Lapsena olosuhteet olivat lähellä. Meidän ala-asteen ykkösluokalta viisi poikaa on urheillut pääsarjatasolla Suomessa. Oli kavereita ja oli olosuhteita, jotka mahdollistivat urheilemisen, kertoo Riihilahti.
Urheilijoiden mielestä Suomessa hukataan järjestöihin kohtuuttomasti rahaa. Byrokratia on raskasta ja eri organisaatioissa tehdään päällekkäisiä toimintoja. Tähän pitäisi saada selkeys, ja säästyvät rahat voitaisiin ohjata nuorten urheilijoiden olosuhteiden kehittämiseen.
- Ei minua ole urheilu-uralla auttanut kuin kaksi järjestelmää: seurajoukkue HJK sekä Mäkelänrinteen urheilulukio. Lukioonkin pääsin keskiarvolla, enkä urheilun perusteella. Mutta siellä sain ensimmäistä kertaa ammattimaista valmennusta, kritisoi urheilujärjestöjen sekamelskaa Aki Riihilahti.
Urheilijan arvostus maassamme on varsin kehno. Urheilijan uraa ei nähdä vaihtoehtona niin sanotulle normaalille elämälle. Varsinkin naisia patistetaan hankkimaan perhe ja “tekemään jotain muuta”.
- Täytän tänä vuonna 33, ja jatkuvasti multa kysellään, että mikset sä tee jotain muuta. Jatkuvasti saa perustella urheilemistaan kaikille, lataa purjehduksen maailmanmestari Sari Multala.
- Muutosryhmä on ensimmäinen, joka Suomessa on minulta kysynyt miten olen rakentanut urheilu-urani. Mikä on sen mahdollistanut ja mitä asioita olen toteuttanut matkalla huipulle. Suomessa urheilija huomataan vasta kun hän saavuttaa jotain. Mutta matkasta huipulle ei kukaan ole kiinnostunut, lisää Riihilahti.
Tähän(kin) halutaan nyt muutos. Urheilu on nähtävä varteenotettavana mahdollisuutena elämässä. Näin linjaa huippu-urheilun muutosryhmä. Ryhmään kuuluu kovan tason urheiluammattilaisia, mm. keihäänheiton olympiavoittaja, Kuortaneen urheiluopiston rehtori Tapio Korjus, sekä mäkihyppyvalmentaja Mika Kojonkoski.
Huippu-urheilun muutosryhmän tavoitteena on kehittää suomalaista huippu-urheilua kokonaisuutena. Nostaa suomalaisen huippu-urheilun menestystä, arvostusta ja osaamista pitkällä aikavälillä.
- Rimaa ei vielä ole asetettu. Mutta se voisi olla vaikka, että Suomi on paras Pohjoismaa. Kaikessa tekemisessä, ihan joka päivä, pitää pyrkiä parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Siksi ryhmän tavoite on tiivistetty muotoon: excellence – pyrkimys erinomaisuuteen, paaluttaa Korjus.
Jarkko Laitinen
