|
Suomi on reilun kaupan kärkimaita
10.4.2008
Reilun kaupan merkillä varustettuja tuotteita ostetaan Suomessa neljänneksi eniten maailmassa. Merkki takaa oikeudenmukaisen kohtelun kehitysmaiden tuottajille.
Reilun kaupan tuotteiden myynti kasvoi Suomessa viime vuonna 52 prosentilla. Kokonaismyynti nousi yli 34 miljoonaan euroon. Reilun kaupan edistämisyhdistyksen mukaan kasvu oli nopeinta kahvissa, teessä, sokerissa, viinissä ja sitrushedelmissä.
”Reilun kaupan tuotteista suosituinta on kahvi. Sitä liikkuu eniten tukussa ja vähittäismyynnissä”, kertoo myymälänhoitaja Anu Kaarina Hämäläinen Reilun kaupan Tähti -erikoismyymälästä. ”Suomalaiset kuluttajat ovat tulleet entistä tiedostavammiksi ja vaativat tuotannolta ja kaupalta eettisyyttä ja moraalia.”
Suomalaiset ovat kansainvälisesti vertaillen innokkaita reilun kaupan tuotteiden ostajia, vaikka kuluttivatkin niihin vuonna 2007 vain noin 6,40 euroa henkeä kohden. Vuonna 2006 Suomessa ostettiin reilun kaupan tuotteita neljänneksi eniten maailmassa henkeä kohden.
Reilun kaupan tuotteiden menekkiä on kasvattanut se, että niitä on otettu enemmän päivittäistavarakauppojen valikoimiin ja niiden hinnat ovat laskeneet.
Suomessa on myynnissä yli 400 reilun kaupan tuotetta. Tuotteiden määrä kasvaa, valikoima laajenee ja laatu paranee koko ajan.
Kahvi on yksi suosituimmista reilun kaupan tuotteista.
|
Anu Kaarina Hämäläinen on tyytyväinen reilun kaupan kasvuun.
Reilun kaupan merkki takaa sen, että kehitysmaiden viljelijät ja suurtilojen työntekijät saavat työstään oikeudenmukaisen korvauksen ja heidän ihmisoikeuksiaan kunnioitetaan. Osa reilun kaupan tuotosta käytetään työntekijöiden ja heidän perheidensä elinolojen parantamiseen, esimerkiksi koulutukseen ja terveydenhoitoon.
Lapsityövoiman käyttö on reilun kaupan tuotteiden tuotannossa ehdottomasti kielletty. Tuotannossa noudatetaan myös tiukkoja ympäristömääräyksiä.
Reilun kaupan kriteerien valvonta on eriytetty kaupallisesta toiminnasta. Siitä vastaa puolueeton FLO-CERT-yhtiö, jolla on tarkastustehtävissä yli 100 henkeä eri puolilla maailmaa.
Myynnin kasvusta huolimatta reilusta kaupasta hyötyy vasta 1,4 miljoonaa perhetuottajaa ja työntekijää 59 maassa. Heidän perheensä mukaan lukien hyötyjiä on noin 7 miljoonaa.
”Tavoite on, että reilun kaupan periaatteet leviäisivät kaikkeen kaupankäyntiin. Reilun kaupan edistämisyhdistyksen tarkoituksena on tehdä itsensä tarpeettomaksi”, toteaa Anu Kaarina Hämäläinen.
Teksti: Susanna Vuorela
Kuvat: Johanna Lassy
|
| |
Ahvenanmaalaisten matkat muuttuvat pornottomiksi
10.4.2008
Ahvenanmaalaisille virkamiehille on tulossa entistä kuivemmat työmatkat. Maakuntahallinto on päättänyt, että he eivät saa enää Ahvenanmaan ulkopuolella työmatkoilla ollessaan yöpyä hotelleissa, joissa näkyy pornografisia televisiokanavia.
Ahvenanmaalla on itsehallinto. Sen hallitus ja hallintovirasto vastaavat päätöksenteosta niillä aloilla, jotka itsehallintolain mukaan kuuluvat maakunnalle eivätkä valtiolle.
Hallinnonjohtaja Arne Selander myöntää, että pornottomien hotellien varaamisesta matkoilla tulee vaikeaa. ”Otamme sen kuitenkin tavoitteeksi”, hän lisää.
Neronleimaus on kotoisin Ruotsista. Ruotsi on ainoa maa, jossa on aiemmin tehty lista pornovapaista hotelleista. Listalta löytyy 500 hotellia, joista ei pornokanavia löydy.
Teksti: Essi Vuorinen
Lähde: STT |
|
| |
Pohjois-Irlannissa vietetään vuoden 1998 Belfastin rauhansopimuksen vuosipäivää
10.4.2008
Tänään tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Pohjois-Irlanti solmi Belfastin rauhansopimuksen Iso-Britannian kanssa. Vuonna 1998 solmitun sopimuksen ansiosta Pohjois-Irlanti sai oman osavaltioparlamentin. |
Valtiollisesti Yhdistyneeseen Kuningaskuntaan kuuluvan Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen kymmenettä vuosipäivää vietetään hillitysti. Sopimusta aikaansaamassa ollut Britannian entinen pääministeri ja nykyinen Lähi-idän erityislähettiläs Tony Blair, ei kuitenkaan matkusta tänään Pohjois-Irlannin pääkaupunkiin, Belfastiin.
Unionistien ja tasavaltalaisten erimielisyydet siitä, millaisia motiiveja Blairilla rauhansopimuksen aikaansaantia varten oli, aiheuttivat eripuraa laadittaessa sopimusta, jonka tuloksena vuodesta 1972 Lontoosta käsin hallittu Pohjois-Irlanti sai oman osavaltioparlamenttinsa.
Vaikka myös Pitkänperjantainsopimuksena tunnettu päätös laadittiin jo kymmenen vuotta sitten, pääsivät pääpuolueet, DUP ja UUP, sopuun yhteishallituksesta vasta viime keväänä.
Pohjois-Irlannissa toiminut terroristijärjestöksi luokiteltu IRA lopetti aseellisen toimintansa heinäkuussa 2005 huomattuaan, ettei järjestön tasavaltalainen poliittinen puolue Sinn Féin muuten tulisi menestymään. IRA:n toiminta ei ole kuitenkaan kokonaan lakannut. Terrori-iskuja, kuten takavuosien pommiräjäytyksiä ei kuitenkaan ole enää suoritettu. IRA:n toimintaa on nykyään enemmänkin järjestäytynyttä rikollisuutta, joka ei ole poliittisesti motivoitunutta.
Teksti: Enni Juusela |
| |
Eduskunta alkaa kohentaa imagoaan
10.4.2008
STT uutisoi eduskunnan pyrkivän paikkailemaan kolhiintunutta julkisuuskuvaansa. Eduskunnan puhemiesneuvosto pohdiskeli koko keskiviikko-illan eduskunnan julkisuuskuvaa Sauli Niinistön johdolla. Niinistön mukaan yleinen mielipide oli, että siinä on parantamisen varaa.
Niinistö korosti YLE:lle, että julkisuuskuva on kiinni jokaisesta kansanedustajasta itsestään sekä kaikista yhdessä.
Vapaamuotoisessa keskustelussa käytiin läpi niin eduskunnan hallinnon uudistamista kuin ahdistelujakin. Vapaamuotoisuuteen pyritään myös jatkossa. Eduskunnan istunnoissa aiotaan lisätä keskustelua merkittävistä ajankohtaisista asioista ja näin tekemään niistä elävämpiä ja mielenkiintoisempia. |
Aiemmin ajankohtaisten asioiden käsittely on jäänyt torstain kyselytunnillakin lyhyeksi. Niinistön johtoajatuksena oli, että eduskunta pääsisi varsin nopeasti keskustelemaan asiasta, jos jotain todella merkittävää on tapahtunut.
Kysyimme kolmelta nuorelta kaupunkilaiselta onko eduskunnan julkisuuskuvan parantaminen tarpeen, miksi ja millaisissa asioissa.
Enni, 21
”Ei mun mielestä eduskunta ole saanut älyttömiä kolhuja. Ei multa ole lähtenyt luottamus eikä uskottavuutta ole menetetty. Jos jotain ois tarpeen korjata, niin poliitikot voisi pitää yksityisasiat ominaan ja enemmän voisi keskittyä päätöksiin, jotka vaikuttavat kaikkiin. En koe tarpeelliseksi, että eduskunta alkaa vatvomaan julkisesti julkisuuskuvaansa. Jatkaisi vaan nyt normaaliin malliin ja unohtaisi kohut.”
Jenni, 20
”Mä en tiedä mikä on eduskunnan julkisuuskuva. Jos se liittyy ihmisiin, niin silloin parantaminen on tarpeen. En kuitenkaan näe eduskunnan julkisuuskuvaa sen kautta, että ihmiset hölmöilevät. Joku saattaa dokata himassa, mutta hoitaa hommansa duunissa. Jos Ilkka Kanerva tai Tony Halme sekoilee, ne on mulle yksityishenkilöitä. Poliitikkona esimerkiksi Kanervaa on kehuttu Suomen parhaimmaksi ulkoministeriksi.”
Janne, 31
”Julkisivun parantaminen on oikeastaan ihan tarpeen. Ihan turhanpäiväisiä nämä kohut ovat olleet. Kansanedustajat pystyvät parantamaan julkisuuskuvaa käyttäytymällä hyvin ja jättämällä tekemättä typerät temput. Keskitytään siihen politiikan tekemiseen ja jätetään lapselliset temput teini-ikäisille. Myös media saisi kirjoittaa enemmän oikeista asioista eikä yksityiselämästä.”
Teksti: Laura Vähäsarja
Lähde: STT
Kuva: Kati Kiviniemi |
| |
Luonnontieteellisessä museossa dinosauruskin mahtuu venyttelemään
10.4.2008
Peruskorjattu Luonnontieteellinen museo avataan toukokuussa entistä avarampana. Uudistuneessa näyttelyssä yleisö pääsee näkemään muun muassa suomalaisen luontokokonaisuuden ja kasvissyöjädinosauruksen luurangon kopion.
Helmipöllö on kolopesijä, joka pyydystää öisin jyrsijöitä.
Helsingin keskustassa sijaitseva Luonnontieteellinen keskusmuseo on Helsingin yliopiston alainen tutkimuslaitos. Sen tehtävä on harjoittaa tutkimusta ja opetusta sekä vaalia alansa kansalliskokoelmia. Museon kolme vuotta kestänyt ja noin 12 miljoonaa euroa maksanut remontti on loppusuoralla. Museo avataan yleisölle 22. toukokuuta.
Luonnontieteellinen museo tulee tarjoamaan neljä näyttelykokonaisuutta. Yksi kuvailee Suomen luontoa etelärannikolta Lappiin, toinen antaa luiden kertoa tarinoitaan, kolmas kertaa elämän historiaa ja neljäs on vaihtuva pieni näyttely.
Remontin yhteydessä vanhat ja ahtaat näyttelytilat on purettu. Rakennuksessa on nyt enemmän tilaa suurille näyttelyesineille, kuten 8,5-metriselle Shunosaurus Iii -dinosauruksen luurangolle. Poikasta esittävä kopio on tehty Kiinasta löydettyjen fossiilien perusteella. Luiden kopiot on tehty hartsista ja niiden sisällä on tukevat metalliputket. Tämän Suomen ainoan pysyvästi näytteillä olevan kokonaisen dinosauruksen pää kohoaa kolmen metrin korkeuteen jalustasta. |
Pelästynyt pallokala imee itsensä täyteen vettä tai ilmaa, jolloin sen koko moninkertaistuu.
Luonnontieteellisen museon näyttelyn toteutus on vielä hyvin varjeltu salaisuus. Näyttelytilaan ei lehdistöä päästetä, mutta Trombit sai tutustua tutkimuslaitoksen maanalaisiin osiin.
Yleisölle avattavien tilojen takana sijaitsevat arkistohallit, joiden lattiasta kattoon yltävissä kaapeissa on tuhansittain siististi jaoteltuja hyönteisiä.
Kellariin vievässä portaikossa on monta suurta laatikollista tuoretta sammalta, jota ollaan viemässä näyttelytiloihin. Sitä käytetään Suomen luonnosta kertovan luontokokonaisuuden eli dioraaman valmistukseen. Se on vaativaa työtä, koska sen lopputuloksen pitää jäljitellä luontoa mahdollisimman tarkasti.
Museon alla risteilee käytävien ja lukittujen varastohuoneiden verkosto. Selkärankaiset ja selkärangattomat säilytetään erillään. Myös eläinten luut ja luurangot sekä täytetyt linnut, nisäkkäät ja kalat on eritelty omiin varastoihinsa.
Selkärangattomien varastoissa on hyllyillä tuhansittain lasipurkkeja, joissa kelluu sprii-liuokseen säilöttyinä muun muassa mustekaloja, hämähäkkejä ja etanoita. Ne ovat tutkijoiden aktiivisen tutkimustyön kohteena kellarilaboratorioissa. Tutkijat kertovat vanhojenkin näytteiden olevan käyttökelpoisia, sillä sprii ei tuhoa eläinten dna:ta toisin kuin formaldehydi, jota ennen käytettiin eläinten säilömiseen.
Erään tiiviisti suljetun oven takana on eläviä hyönteisiä. Huoneessa on raatoja syöviä kovakuoriaisia, jotka nakertavat lihat luista. Kun Luonnontieteellinen museo saa kuolleen eläimen, se nyljetään ja loput heitetään raatokuoriaisten jyrsittäviksi. Jonkin ajan kuluttua eläintieteilijät hakevat puhtaaksi kalutut luut käyttöönsä, vaikkapa esille yläkerran uuteen näyttelytilaan.
Teksti: Susanna Vuorela
Kuvat: Inka Krueger
|
| |
Tupakointi aiheuttaa lihavuutta, diabetesta ja tenniskyynärpään
9.4.2008
Uusimpien tutkimusten mukaan tupakointi, passiivinenkin, saattaa altistaa diabetekselle. Yhteyttä tupakoinnin ja sokeritaudin välillä on ennenkin epäilty, mutta varmaa tietoa asiasta ei ole ollut.
Noin kuusi ja puoli tuhatta ihmistä osallistui Japanissa tehtyyn tutkimukseen, jossa tutkittiin voiko tupakointi tai tupakansavulle altistuminen aiheuttaa diabetesta. Koehenkilöistä 229 sairastui diabetekseen ja heistä noin puolet tupakoi. Kolmetoista prosenttia osallistujista altistui tupakansavulle työpaikallaan.
Tutkimuksessa selvisi, että tupakoimattomiin ihmisiin verrattuna tupakoitsijoiden riski sairastua diabetekseen on noin kaksinkertainen. Tupakansavulle altistuvan riski sairastua oli myös kaksinkertainen täysin savuttomiin verrattuna.
|
Tutkimuksen tulokset julkaistiin Diabetes Care lehdessä, jossa kerrottiin myös Britanniassa tehdystä samantyyppisestä tutkimuksesta. Siellä reilu seitsemän ja puoli tuhatta keski-ikäistä miestä osallistui tutkimukseen, jonka tarkoituksena oli selvittää tupakoinnin mahdollista yhteyttä aikuistyypin diabetekseen.
Tutkimuksen päätteeksi 290 miehen, joilla ei aikaisemmin ollut esiintynyt diabetesta tai sydänvaivoja, riski sairastua diabetekseen nousi merkittävästi. Tupakoinnin lopettamisesta huomattiin olevan huomattavaa terveydellistä hyötyä vasta viiden vuoden kuluttua lopettamisen jälkeen.
Samassa tutkimuksessa todettiin myös, että tupakan polton lopettaminen aiheutti eriasteista painonnousua. Paino alkoi kuitenkin jonkun ajan kuluttua taas palautua ennalleen.
Helsingin yliopistossa väitelleen Suoma Saarnin tutkimuksen tuloksena oli, että tupakoinnin välttäminen on hyvä keino ehkäistä lihavuuteen liittyviä sairauksia. Toisaalta liikapainosta kärsivät korvaavat usein syöpöttelyn tupakoinnilla.
Lihavuus ja tupakointi saattavat vuorostaan aiheuttaa tenniskyynärpään. Suomalaistutkimuksen mukaan ylipainoisuuden lisäksi tupakointi kolminkertaistaa riskin tenniskyynärpäälle. Tutkimukseen osallistui melkein viisituhatta suomalaista. Tutkimuksen suoritti Työterveyslaitoksen ja Kansanterveyslaitoksen tutkijoista koottu ryhmä. Tutkimuksesta voi lukea lisää American Journal of Epidemiology sivuilta.
Teksti: Enni Juusela
Kuva: Wikipedian kuva-arkisto |
| |
Zimbabwen tilanne käy yhä levottomammaksi
9.4.2008
Zimbabwen oppositioliike syyttää nyt 28 vuotta vallassa olleen Robert Mugaben kannattajia väkivaltaisuuksista. Liikkeen mukaan Mugaben kannattajat ovat pahoinpidelleet opposition äänestäjiä ja oppositioaktivisteja on karkotettu kodeistaan. Tähän mennessä opposition tiedossa on 200 tämän kaltaista tapausta.
Zimbabwessa pidettiin toissaviikolla presidentinvaalit, joiden tuloksia ei ole vieläkään julkistettu. Maan opposition lisäksi tulosten välitöntä julkistamista ovat vaatineet myös EU, Yhdysvallat ja YK.
Eilen oppositiojohtaja Morgan Tsvangirai pyysi naapurimaiden apua, jos Zimbabwen tilanne riistäytyy käsistä. Hän syyttää Mugabea sodan valmistelusta ja kannattajiensa yllyttämisestä väkivaltaisuuksiin.
Tsvagirai uskoo voittaneensa presidentinvaalit. Mugabe puolestaan vaatii äänien uudelleenlaskentaa ja toista vaalikierrosta.
Teksti: Essi Vuorinen
Kuva: Wikipedian kuva-arkisto |
|
| |
Sampo joutuu selvittämään verkkopankkisotkujaan
9.4.2008
Kuluttajavirasto vaatii Sampo Pankilta selvityksen sen tietojärjestelmäongelmista ja niiden korjaamisesta. Sampo Pankin on toimitettava selvitys Kuluttajavirastoon 16. huhtikuuta mennessä.
Danske Bankin kanssa tehdyn verkkopankki-integraation vuoksi Sampo Pankin asiakkaat joutuivat tulemaan toimeen ilman pankkipalveluja viime pääsiäisen yli. Verkkosivujen vihdoin avauduttua 25.3. tiistaina, kaatuivat ne lähes heti yli 50 000 asiakkaan ylikuormittaessa pankin palvelimet. |
Seuraavana päivänä Sampo Pankki myönsi sivuja vaivanneen ”cross site scripting” -haavoittuvuuden. Tämä käytännössä antoi hakkereille tilaisuuden muuttaa verkkopankin sivujen sisältöä niin, että ne olisivat lähettäneet asiakkaiden kirjaamat tunnukset hakkereiden tietokoneille.
Myöhemmin Sampo Pankki kehui uudistusten sujuneen hyvin. Muutoksen kokoon verrattuna ongelmia olisi voinut olla vieläkin enemmänkin.
Kuluttajavirasto on laatinut Sampo Pankin asiakkaiden tueksi valitusmallin, jonka avulla he voivat vaatia korvauksia tietojärjestelmäongelmien aiheuttamista vahingoista. Valitusmalli löytyy Kuluttajaviraston internetsivuilta.
Teksti: Ossi Kurki-Suonio |
| |
Helsingissä liikkuu ”uusi naapuri”
9.4.2008
Helsingin Punavuoressa, Siltasaaressa ja Kalliossa on liikkunut naisia ahdisteleva, ”uudeksi naapuriksi” itsensä esittelevä mies. Noin 30- 40-vuotias kohteliaasti rappukäytävässä naisia puhuttelevan miehen toimista on ilmoitettu ensimmäisen kerran jo keväällä 2007.
Naisia ahdisteleva mies on esittäytynyt naisille taloyhtiön uutena asukkina ja tullut samalla oven avauksella rappukäytävään. Tämän jälkeen mies on pyrkinyt naisten perässä heidän asuntoihinsa.
Punavuoressa asuva, 26-vuotias Elisa sanoo, ettei ole kuullut alueella liikkuvasta ahdistelijasta, vaikka miehen toimista alueella on puhuttu jo vuoden ajan. |
”Meillä on lukittu sisäpiha, jonne miehen ensin pitäisi päästä. Asun kuitenkin ensimmäisessä kerroksessa, joten mikäli mies sinne pääsisi, hänen tarvitsisi vain koputella ikkunaan, ne ovat niin matalalla”.
Ahdistelijamiestä etsitään muun muassa raiskausyrityksistä ja kotirauhanrikkomisista epäiltynä. Mies ei kuitenkaan ole ollut väkivaltainen, vaan hänen tekonsa ovat rajoittuneet seksiehdotuksiin, halailuun ja joissain tapauksissa hän on yrittänyt riisua uhrinsa vaatteet.
Teot ovat tapahtuneet pääasiassa viikonloppuisin aamuyöllä, naisten mennessä yksin kotiinsa.
Ahdistelun kohteeksi joutuneet naiset ovat olleet vain vähän tai eivät olleenkaan alkoholin vaikutuksen alaisena.
Teksti: Enni Juusela
Lähteet: STT |
| |
Amerikkalaismies kuudennella kuulla raskaana – vaimo hedelmöitti
9.4.2008
Amerikkalainen Thomas Beatie, 34, on raskaana. Beatie vieraili taannoin Oprah- keskusteluohjelmassa vaimonsa kanssa ja pariskunta hehkutti onneaan terveestä lapsesta, jonka on määrä syntyä heinäkuun alussa.
Yhdysvaltain Oregonissa asuva Beatie syntyi naisena. Hän osallistui kauneuskilpailuihinkin naisaikoinaan, mutta aloitti kymmenen vuotta sitten testosteronihoidot ja poistatti rintansa ja on nyt luokiteltu lain mukaan mieheksi. Hän on ollut jo viisi vuotta virallisesti naimisissa vaimonsa Nancyn kanssa.
Pariskunnalla on jo entuudestaan kaksi lasta Nancyn aikaisemmasta avioliitosta. Nancy ei kuitenkaan enää pystynyt tulemaan raskaaksi, joten Beatie päätti jättää hormonit pois ja sai ensimmäiset kuukautisensa kahdeksaan vuoteen. Beatie tuli raskaaksi jo kerran aikaisemmin, mutta kärsi keskenmenon.
Beatie ei pidä lastenhankintatoivetta yksinomaan naisen ominaisuuksiin kuuluvana. Hänen mielestään se on inhimillinen ominaisuus, johon hänellä on mahdollisuus, koska hän ei ole muokannut lisääntymiselimiään uuteen sukupuoleensa sopivaksi.
Beatien hedelmöitti hänen oma vaimonsa spermapankista hankitulla spermalla. Molemmat vakuuttavat, että aikovat pysyä omissa rooleissaan. Lapsesta tulee ”isin pikku prinsessa”. Beatie’ä juhlitaan siis isänpäivänä, ja Nancy jatkaa perheessä äitinä, kuten tähänkin asti.
Teksti: Enni Juusela
Kuvat: National Ledger
|
Beatie raskaana.
Beatie naisena. |
| |
Tänään liputetaan suomen kielen kunniaksi
9.4.2008
Huhtikuun yhdeksäntenä on Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä, jolloin juhlitaan myös Elias Lönnrotin syntymäpäivää. Molempia miehiä on nimitetty suomen kirjakielen isiksi.
Mikael Agricola oli suomen kirjakielen vakiinnuttaja ja ensimmäinen suomenkielinen kirjailija. Hänen kuolemastaan tulee tänään kuluneeksi 451 vuotta.
Mikael Agricola syntyi Pernajan pitäjässä Itä-Uudellamaalla noin vuonna 1510 ja kuoli Karjalan kannaksella 9. huhtikuuta 1557. Agricola opiskeli papiksi Martti Lutherin oppilaana Saksassa. Hänestä tuli Turun piispa ja uskonpuhdistaja. Agricolan ensimmäinen suomeksi julkaistu kirja oli Aapinen, jonka avulla kansa voitiin opettaa lukemaan.
Vuonna 1802 syntynyt Elias Lönnrot puolestaan oli kansalliseepoksemme Kalevalan ja sen sisarteoksen, Kantelettaren, luoja. Lönnrot oli suomen kielen uudistaja, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja. Hän julkaisi useita sanakirjoja sekä terveydellisiä ja tieteellisiä julkaisuja. Lönnrot oli ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden kustantaja ja toimittaja. Hän kuoli 82-vuotiaana.
Teksti: Susanna Vuorela
|
Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta. |
| |
Sotaveteraaneja tuetaan keräysvaroin
9.4.2008
Sotiemme Veteraanit -keräys alkoi maanantaina Helsingin keskustassa ja kestää perjantaihin. Keräyksen tuotolla tuetaan veteraanien ja sotaleskien kotona selviytymistä.
Tuomas Tellan ja Stas Kapasen varusmiespalvelukseen kuuluu veteraanikeräykseen osallistuminen.
Tämänvuotisen valtakunnallisen veteraanikeräyksen suojelijana toimii puhemies-emeritus Paavo Lipponen. Keräystä johtaa Veteraanivastuu ry, jonka takana ovat kaikki veteraanijärjestöt ja -liitot.
Keräystä tekevillä Santahaminan Kaartin Jääkärirykmentin varusmiehillä on sotilasasu ja poliisilaitoksen leimalla varustettu keräyslipas. Varusmiehet liikkuvat Helsingin keskustan torialueilla kello 11–18 välillä. |
”Suomessa on tällä hetkellä 75 696 veteraania. Ilman näiden miesten ja naisten työpanosta Suomi tuskin olisi nykyisenlainen hyvinvointivaltio”, toteaa Helsinki-Vantaan -alueen keräysjohtaja Viljo Lehtonen.
”Varusmiehillä on kerääjinä erittäin merkittävä osuus tähän hommaan. Se on samalla varusmiesten kansalaiskasvatusta, koska he pääsevät keskustelemaan ihmisten kanssa sotiemme veteraaneista.”
”Ihmiset suhtautuvat veteraanikeräykseen mukavasti. Keräyslippaissa on ollut jopa 50 euron seteleitä ja yksi satanenkin.” Lehtosen mielestä se on selvä merkki siitä, että veteraaneja kunnioitetaan yhä.
Viime vuoden keräystuotto koko maassa oli 3,17 miljoonaa euroa, josta nettoa jäi 2,55 miljoonaa euroa.
”Nuorten kannattaa lukea ja kunnioittaa Suomen historiaa ja kysellä sota-ajoista vanhoilta sukulaisilta. Kymmenen vuoden päästä ei ole enää montaakaan kertojaa jäljellä”, Lehtonen muistuttaa.
Teksti ja kuva: Susanna Vuorela |
| |
"Armeija tekee pojasta miehen"
9.4.2008
Puolustusvoimien varusmiehiä voi tällä viikolla nähdä kaduilla keräämässä rahaa sotaveteraanien hyväksi. Maanantaina, keräyksen ensimmäisenä päivänä, Helsingin torialueilla liikkui sata kerääjää, joista kaksikymmentä oli Kampin keskuksen alueella.
Kampin katukuvassa näkyy yllättävän paljon ulkomaalaissyntyisiä, puolustusvoimien vetimiin sonnustautuneita Suomen kansalaisia. Trombitin haastattelemat varusmiehet ovat isänmaallisia patriootteja, joiden mielestä sekä armeija että veteraanikeräys ovat hienoja asioita.
Venäjältä Suomeen muuttanut Alexei Berngardt suhtautuu keräykseen mielestään ’normaalisti’. ”Pitäähän niitä auttaa, jotka tarvitsevat apua.” Hänelle itsenäisyys merkitsee ennen kaikkea vapautta. Myös Suomen itsenäisyyspäivää hän pitää suuressa arvossa.
Myös Sefetin Kamberin mielestä veteraanikeräys on hyvä asia. ”Veteraanit ovat taistelleet tämän maan puolesta. Siksi meillä on täällä vapaus ja rauha. Tällä keräyksellä me voidaan edes vähän maksaa takaisin sitä, mitä veteraanit ovat meidän puolesta tehneet.”
Itsenäisyys merkitsee Kamberille paljon. Hän on iloinen siitä, että hänen synnyinmaansa Kosovo on juuri saanut itsenäisyyden. Kamberi on myös hyvin ylpeä Suomen kansalaisuudestaan. ”Itsenäisyys on esimerkiksi sitä, että maassa saa liikkua ja olla vapaasti.”
Suomalaissyntyiselle Tuomas Tellalle varojen kerääminen veteraaneille on kunnia-asia, koska veteraanit ovat taistelleet maan itsenäisyyden puolesta.
Tellalle itsenäisyys edustaa paitsi vapautta, myös rakkauden tunnetta omaa isänmaata kohtaan.
Varusmiehet pitävät armeijan käymistä jokaisen suomalaisen miehen velvollisuutena isänmaata kohtaan. Lisäksi armeija antaa heidän mielestään hyviä kokemuksia. ”Armeijassa myös oppii uusia juttuja, kuten kuria. Ja armeijan käytyään osaa puolustaa isänmaataan, mikä on hienoa. Olen kyllä paljon mieluummin täällä kun jossain sivarissa 12 kuukautta”, Kamberi sanoo.
Tella ilmaisee suhtautumisensa asevelvollisuuteen jyrkimmin. ”En hyväksy ollenkaan sitä, että jotkut eivät halua suorittaa asevelvollisuuttaan tai hakevat vapautuksia joillain ihme tekosyillä.”
Hänestä armeija kuuluu käydä, koska se on velvollisuuden lisäksi pitkään jatkunut perinne. Tella myös kannattaa uskomusta, jonka mukaan armeija tekee pojasta miehen.
Teksti: Essi Vuorinen
Kuvat: Susanna Vuorela |
Alexei Berngardt
Sefetin Kamberi
Tuomas Tella |
| |
Rekkakuskit eivät katso ajo- ja lepoaikarikkomuksia hyvällä
9.4.2008
Joka kolmas raskaan liikenteen kuljettaja ajaa enemmän ja lepää vähemmän kuin laki sallii, arvioi Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto. Ajo- ja lepoaikasäädösten rikkomuksista annettavien rangaistusten määrä on nelinkertaistunut viidessä vuodessa. Kolme rekkakuskia kertoo, millaiselta ongelma näyttää tien päällä.
Jari Palviainen ajaa Keskolla väliä Joensuu-Kuopio. Hän on säästynyt vakituisessa linjaliikenteessä kiusaukselta ajaa sallittua enemmän.
”Säädösten rikkominen riippuu ajotehtävistä. Itselle ei iske väsymys, kun pitkät matkat ajetaan vuoropäivin kuutena päivänä viikossa. Meitä on aina kaksi kuskia autossa.”
”Ei vakituisessa linjaliikenteessä tule ylipitkiä päiviä. Rikkomuksia sattuu ehkä enemmän niille, jotka ajavat ’sekamatkaa’ pääkaupunkisedulla. Saatetaan lähteä liikkeelle vähemmillä unilla, kun ei malteta pitää taukoja.”
Mikko Simola, 29, tekee omassa yrityksessään ”sekamatkoja” ympäri maata. Simola korostaa, että hänellä on työaikalaki hallussa. Monilla kollegoilla ei kuulemma kuitenkaan ole.
”Kyllä siihen törmää, että kollegat näitä rikkovat. Sitä voi ihan tien päältä seurata ja laskea yhteen. Jos vaikka tulen taukopaikalle illalla ja oon itse yhdeksän tuntia parkissa, niin kaksi tuntia mua myöhemmin tullut rekka onkin aamulla hävinnyt. Ei siinä ole nukuttu kuin 6-7 tuntia yössä.”
Rekkakuskien vuorokausilevon tulee olla yhdenjaksoisesti 11 tuntia jokaista 24 tunnin jaksoa kohden. Vuorokaudessa saa ajaa enintään yhdeksän tuntia ajo- ja lepoaikasäännösten mukaan. Neljän ja puolen tunnin ajon jälkeen on pidettävä vähintään 45 minuutin tauko.
Moni kuitenkin jatkaa matkaa vähemmän levänneenä.
Euroopassa ja kotimaassa ajava Jukka Nummelin myöntää, että on rikkonut säädöksiä. ”Jos on 50 kilsaa kotiin tai purkupaikalle, niin kyllä sen ajaa. Se on kuin muutama kuperkeikka. ”
Jukka Nummelinin mukaan nuorena saatettiin mainostaa, että oon ajanut ympäri pyöreitä. Nyt rekkakuskin työstä on hänen mielestään romantiikka kaukana. |
Jukka Nummelin pitää rikkomusten lisääntymistä paskapuheena. Jos ajoaikoja kuitenkin on ylitetty, sekin johtuu paskapuheesta. ”Kuskit on jääny jauhamaan paskaa baariin.”
Nummelin rikkoi säädöksiä nuorempana, kun rahat olivat tiukalla ja täytyi tienata talon rakentamista varten.
”Jos vaihtopaikka on edessä, kyllä kuskit sinne ajaa, vaikka menisi sitten tunti ylimääräistä. Ei yksikään kuski kuitenkaan riko sääntöjä tahallisesti. Ei sitä voi lyödä jarruja pohjaan kesken matkan”, arvioi Nummelin.
Hän ei vähättele törkeitä rikkomuksia, vaan uskoo niiden olevan harvinaisempia. ”Vaikka aikataulut onkin, ei mulla ole paineita. Ei meitä kukaan pakota rikkomaan säädöksiä. Se on täysin omaehtoista.”
Nykyään yhä useampi kuski jää rikkomuksista kiinni. Äärimmillään kuljettaja on voinut ajaa yli kaksi vuorokautta nukkumatta. Simolan mukaan moni kuitenkin säästyy satimesta. ”Täällä kontrollointi ei ole niin voimakasta kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, kuten Saksassa.”
Poliiseja on voinut huiputtaa esimerkiksi toteamalla, ettei autossa ole ajopiirturia, kertoo eräs rekkamies. Monen kuljettajan mukaan ajoaikojen ylittäminen johtuu kilpailusta, joka on houkuttanut työnantajat ja ajojärjestelijät oikomaan säädöksiä.
Simola kuitenkin korostaa, että töitä voi tehdä ajoaikoja ylittämättä. Hän uskoo rikkomusten johtuvan pääasiassa siitä, että kuskit haluavat ehtiä purkupaikalle nopeasti, vaikka ajotunnit eivät siihen riittäisikään.
”Omat keikat on suunniteltu niin, että pystyn noudattamaan säädöksiä. Pystyn sanomaan myös tilaajille, etten kerkeä. Mutta jotkut ei osaa sanoa ei. Se on kuskin oma päähänpinttymä.”
Nukahtaminen on miesten mukaan pahin yliväsymyksestä johtuva läheltä piti -tilanne. ”Kuski saattaa luiskahtaa tieltä. Väsyminen näkyy kyllä muussakin. Ote herpaantuu ja alkaa unohdella kaikkea”, kertoo Palviainen.
Simola uskoo, että yliväsyneen kuskin keskittyminen heikentyy. ”Koko ajan pitää tehdä jotain. Ei pysty keskittymään siihen ajamiseen, vaan esimerkiksi lukee lehtiä, että pysyy hereillä.”
”Henkilökohtaisesti voin sanoa, että kerran luisuin väsyneenä vahingossa väärälle kaistalle. Ajoin kuitenkin heti lepopaikkaan ja aloin nukkumaan. Ei siinä sen kummempaa, tuntui hirveältä”, tunnustaa Nummelin.
Teksti: Laura Vähäsarja
Kuvat: Kuvaboksi
|
| |
Autoja tankataan ihmisten ruualla
8.4.2008
Globbarit-järjestöverkosto käynnistää kuun lopulla uuden kampanjan, jonka tarkoitus on informoida kuluttajia biodieselin ongelmapuolista. Verkoston mukaan palmuöljystä valmistettava biopolttoaine uhkaa lisätä köyhyyttä maailmalla.
Bensatankilliseen biopolttoainetta uppoaa
yhden ihmisen vuoden ravinto.
Globbareiden mukaan ruuan hinta nousee, kun polttoainetuotanto ja ruokateollisuus kilpailevat ihmisen ruoka-aineista ja viljelymaasta. Verkosto on huolissaan myös sademetsien tuhoamisesta palmuöljyn kasvavan viljelyn takia. Lisäksi kampanja pyrkii kiinnittämään huomiota työntekijöiden työoloihin plantaaseilla.
”Vaikuttaa siltä, että tulevaisuudessa esimerkiksi metsä- ja paperiteollisuuden jätteistä saadaan hyviä raaka-aineita biopolttoaineisiin”, Globbareiden kampanjakoordinaattori Outi Hannula toteaa. Hän painottaa, että nykyajan biopolttoaineen ongelma on se, että siinä käytettävät raaka-aineet ovat ihmisten ravintoa.
”Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että palmuöljyn viljelystä saatava suhteellinen raaka-aineen määrä on niin suuri, että se on paras mahdollinen käytettävissä oleva raaka-aine”, sanoo Simo Honkanen Neste Oililta.
Honkasen mielestä biopolttoaineiden käyttö on nykyään niin vähäistä, että se tuskin nostaa merkittävästi ruuan hintaa etelän maissa. Hän vakuuttelee, että Neste Oil pyrkii siirtämään polttoaineen raaka-ainetuotannon pois ihmisen ravintoaineista sitten, kun vaihtoehtoisia raaka-aineita on mahdollista käyttää.
|
Neste Oil tukee EU:n asettamaa tavoitetta, jonka mukaan biopolttoaineiden osuus liikennepolttoaineista tulee olla 10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Biopolttoaineena käytetään tällä hetkellä pääosin palmuöljyä, mutta nykyään tutkitaan myös joidenkin syötäväksi kelpaamattomien kasvien käyttöä polttoaineen raaka-aineena.
Honkanen mainitsee lupaaviksi biopolttoaineiden tuleviksi raaka-aineiksi jatropha-nimisen kasvin sekä merilevät. ”Koska tarve uudenlaisiin raaka-aineisiin on niin suuri, niitä tullaan varmasti kehittämään ja saamaan enemmän markkinoille.”
Honkanen ei osaa kuitenkaan arvioida, milloin ihmisen ruokapöytään kuulumattomia raaka-aineita saadaan valjastettua teolliseen käyttöön.
Hannulan mukaan tällä hetkellä paras vaihtoehto polttoaineongelmaan on kulutuksen vähentäminen. ”Polttoaineena käytettävää jätettä tarvittaisiin suunnattomia määriä. Jos liikenteen määrä kasvaa nykyistä tahtia, ei biopolttoainetta saa mistään tarpeeksi kattamaan liikenteen tarpeita.”
Teksti: Essi Vuorinen
Tankkauskuva: Neste Oil:in kuva-arkisto
Palmuöljypullon kuva: Wikipedian kuva-arkisto |
| |
Todistajien uhkailu yleistynyt - nimettömänä todistamisesta keskustellaan
8.4.2008
Suomen poliisi toivoisi, että Suomessa oikeudenkäynneissä olisi tarvittaessa mahdollista todistaa nimettömänä. Toisaalta syytetyt ja ehdotusta vastustavat sanovat syytetyn olevan oikeutettu tietämään, kuka heitä on syyttämässä.
Suomessa uhkaillaan todistajia jopa sadoissa oikeudenkäynneissä vuosittain. Usein todistajia tai uhreja uhkaillaan fyysisellä väkivallalla ja vakavimmat tällaisista uhkauksista esitetäänkin väkivaltarikoksia käsittelevien oikeudenkäyntien yhteydessä. Moni pelkää todistamista tällaisissa rikosoikeudenkäynneissä, sillä poliisien resurssit eivät riitä joissakin tapauksissa tarvittaviin pitkäaikaisiin suojelutoimiin.
Todistajia ei pelota vain suurissa oikeudenkäynneissä, vaan myös pienempien tapausten yhteydessä. Muun muassa Vantaan käräjäoikeuden istunnoissa joudutaan viikottain turvautumaan sermiin tai sälekaihtimin peitettyyn erilliseen koppiin, josta todistaja voi puhua kasvottomana, joutumatta kohtaamaan syytettyä.
Sitä pitäisikö todistajien saada antaa lausuntonsa oikeudessa täysin nimettömänä, pohditaan parasta aikaa. Poliisi on sitä mieltä että tällainen käytäntö vähentäisi huomattavasti väkivaltaisten uhkailujen ja kostotoimien mahdollisuutta. Lisäksi se nopeuttaisi oikeudenkäyntiä, koska pelokkaan todistajan todistuksen välttelyn riski vähenisi. |
Virkavalta toivoisi enemmän resursseja todistajien suojeluun.
Tapani Mäkinen (KOK) esitti jo viime vuoden lokakuussa kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle, siitä mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta taattaisiin vakavan uhan alla olevien
todistajien ammattimainen suojelu. Kysymykseen vastasi oikeusministeri Tuija Brax.
Vastauksessaan Brax luetteli jo käytössä olevat käytännön toimenpiteet ja huomautti, että todistajansuojeluun on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota lainsäädännössä.
Lisäksi oikeusministeri totesi, että todistajan suojelu tulee olemaan jatkossa esillä muun muassa Euroopan neuvoston lainsäädäntötyössä. Nykykäytännön mukaan uusilta Euroopan Unionin jäsenvaltioilta vaaditaan, että nämä perustavat kansalliseen poliisiorganisaatioonsa todistajansuojeluyksikön.
Teksti: Enni Juusela
Kuva: kuvaboksi.com |
| |
Syöpäsäätiö on Suomen merkittävin rintasyöpätutkimuksen rahoittaja
8.4.2008
Syöpäsäätiö täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Suurelle yleisölle näkyvin Syöpäsäätiön projekti on Roosa nauha -kampanja, jolla kerätään rahaa rintasyöpätutkimukselle.
Syöpäsäätiö perustettiin vuonna 1948 syöpätautien tieteellisen tutkimuksen tukemista varten. Se toimii yksityisten ihmisten antamien lahjoitusten varassa. Ymmärtämys rintasyövästä on kasvanut 60 vuodessa valtavasti.
Roosa nauha on kansainvälinen kampanja, jossa on mukana yli 40 maata. Suomessa keräykseen annetut lahjoitukset menevät Syöpäsäätiön Roosa nauha -rahastoon, joka jakaa vuosittain varoja suomalaiselle syöpätutkimukselle. Syöpäsäätiö on 2000-luvulla jakanut jo yhteensä 15 miljoonaa euroa rintasyöpätutkimukselle.
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä ja se on yleistynyt jo usean vuoden ajan. Suomessa todetaan vuosittain yli 4000 uutta rintasyöpää. Noin joka 10. nainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa rintasyöpään. Potilaiden keski-ikä taudin toteamishetkellä on 60 vuotta, mutta rintasyöpää todetaan myös nuoremmilla. Alle 30-vuotiailla se on harvinainen.
Rintasyövän syitä ei suurelta osalta tiedetä. Tauti on monisyinen ja joitain sairastumisriskiä lisääviä tekijöitä tunnetaan, kuten runsas alkoholinkäyttö. Toistaiseksi ei silti tiedetä, kuinka rintasyövän voisi varmuudella välttää. Liikunnan ja painonhallinnan on todettu olevan hyödyllisiä rintasyöpävaaran vähentämisessä.
Teksti: Susanna Vuorela
Kuva: commons.wikimedia.org
|
|
| |
Rintasyöpä ei ole kuolemantuomio
8.4.2008
Syöpätutkimuksen tuloksista on hyötyä jokaiselle syöpäpotilaalle, myös Mirvalle.
Mirva on pääkaupunkiseudulla asuva sinkku. Viime kesäkuussa hän sattui nostelemaan käsiään peilin edessä ja huomasi rintansa alla vetäytymän, jota hän kutsuu hymykuopaksi.
”Pääsin terveyskeskuslääkärille 15.6. ja hän passitti minut Peijakseen. Siellä minulle tehtiin mammografia, tunnustelu ja otettiin ohutneulanäyte.”
Melko pian Mirva sai kuulla tuloksen: rinnassa on sellaista, mitä pitää leikata. ”Otin heti yhteyttä tuntemiini naisiin, joilla tiesin olleen rintasyövän ja sain heiltä tukea.”
Mirva keskusteli tulevasta leikkauksesta lääkärin kanssa. Hän sai päättää, otetaanko rinnasta pois vain pala vai otetaanko koko rinta.
”Halusin, että koko rinta poistetaan varmuuden vuoksi”, Mirva kertoo. ”Leikkauksen odotus vähän hermostutti. Olisin halunnut nopeuttaa sitä, mutta lääkäri sanoi, että koska syöpä on muhinut elimistössäni jo vuosia, kuukausi ei ole pitkä aika.”
Mirva leikattiin6.elokuuta Jorvissa. Rinnan lisäksi poistettiin 13 imusolmuketta kainalosta. Niistä kolmesta löydettiin syöpää.
Leikkauksen jälkeen Mirva sai voimistelu- ja haavanhoito-ohjeita. Syksyllä aloitettiin solunsalpaajahoidot. Hoito vei Mirvalta tukan. Hän kuitenkin hankki niin kauniin peruukin, ettei kukaan vastaantulija voinut aavistaakaan kampauksen olevan keinotekoinen.
"Pystyin elämään normaalia elämää.Tämä ei ole niin pelottavaa kuin luulisi."
Helmikuussa 2008 Mirvalla alkoi sädehoitokuuri. Hän sai säteilytystä viitenä päivänä viikossa viiden viikon ajan. Nyt hoidot ovat päättyneet ja seuraava lääkärikäynti on vasta elokuussa, kun leikkauksesta tulee kuluneeksi vuosi. Jälkiseuranta jatkuu vielä viiden vuoden ajan. Mirvalla on jatkuva lääkitys, jolla pyritään ehkäisemään syövän uusiutuminen.
|
Rintojen omatoiminen tutkiminen kannattaa aloittaa jo nuorena.
”Nainen on itse avainasemassa rintasyövän havaitsemisessa. Rintojen omatoiminen tutkiminen kannattasi ottaa rutiiniksi jo nuorena. Olemme myös usein liian laiskoja ja arkoja menemään säännöllisesti gynekologille ja mammografiaan. Kannattaa mennä heti lääkäriin, jos huomaa, että kehossa on jotain epänormaalia", Mirva kehottaa.
”Olen tosi kiitollinen syöpätutkimukselle siitä, että syövän hoito on mennyt hirveästi eteenpäin kymmenessä vuodessa. Koko ajan tulee uutta, parempaa tietoa. Rintasyöpä ei enää johda niin usein kuolemaan kuin ennen. Jopa 85 - 90% rintasyövistä voitetaan."
Mirvan nimi on muutettu.
Teksti ja kuva: Susanna Vuorela |
| |
Puolan presidentti vierailulle Suomeen
8.4.2008
Puolan presidentti Lech Kaczynski vierailee tänään puolisonsa kanssa Suomessa.Kahden päivän vierailun aikana presidentin on määrä tavata presidentti Tarja Halonen sekä pääministeri Matti Vanhanen.
Valtionpäänmiestemme tapaamisen lisäksi presidentti Kaczynski aikoo tutustua Suomen eduskunnan toimintaan. Virallinen vastaanotto järjestetään presidentinlinnassa torstaina. Kaczynsky on tavannut presidentti Halosen aikaisemminkin, Riiassa, Latviassa, järjestetyssä kokouksessa noin vuosi sitten.
|
Presidentti Kaczynski osallistuu vierailun aikana myös seppeleenlaskuun Hietaniemen hautausmaalla.
Sisäministeriö tiedotti tänään aamulla suosittavansa yleistä liputusta Puolan presidentin toisena vierailu päivänä, torstaina 10.4.08. Liputus alkaa kello kahdeksalta aamulla ja loppuu auringon laskiessa. Suosituksen lisäksi sisäministeriö on määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan vierailun ajan.
Teksti: Enni Juusela |
| |
Taksikuskin auto tutkitaan
8.4.2008
Maanantaiaamuna Kalliossa tapahtunut mahdollinen ampumatapaus ei ole ratkennut. Rikoskomisario Arto Karalahti toteaa, että ampuminen on hyvin epätodennäköistä.
”Tapaus on mysteeri tällä hetkellä. Kaikki on vielä auki. Kaikkein epätodennäköisintä on, että kyseessä olisi ollut ampuminen.”
Taksista ei ole löytynyt luotia. Myöskään laukaus ei ole saanut lisää todistajia. ”Itse kuljettajakaan ei pitänyt ääntä laukauksena vaan luuli, että rengas puhkesi. Kuljetettava sen sijaan oletti, että kyseessä oli laukaus. Siitä se sitten lähti vyörymään tämä ampumisteoria.” |
Karalahti toteaa, että taksi menee pian autokorjaamoon. Silloin tutkitaan perusteellisesti mitä sieltä löytyy. Poliisi kuitenkin painottaa, että mikäli ampuminen olisi kyseessä, luodin pitäisi luonnollisesti löytyä autosta.
Mitään mahdollisuuksia ei ole vielä suljettu pois. Karalahti kuitenkin valottaa, että kyseessä ei välttämättä ollut edes ilkivaltainen teko. Reikä takalasiin on saattanut tulla vaikka siitä, että Aleksis Kiven Kadulla Nordean konttorin kohdalla taksin takalasiin on voinut tippua sepeliä.
Teksti: Laura Vähäsarja |
| |
Koalat saattavat kuolla nälkään
8.4.2008
Ilmastonmuutos vie harvinaiselta pussieläimeltä lehdet suusta.
Eukalyptuspuun lehdistä, koaloiden pääravinnosta uhkaa tulla syömäkelvottomia. Tutkijoiden mukaan hiilidioksidin lisääntyminen ilmassa johtaa lehtien ravintoarvojen laskemiseen, mutta tanniinien määrä kasvaa rajusti. Koalan on syötävä aina vain enemmän lehtiä pysyäkseen hengissä, eikä sekään välttämättä riitä, koska lehdet ovat muutenkin hitaasti sulavia ja niukkaravinteisia.
Koalan lisäksi monet muut pussieläimet ja eräät hyönteislajit ovat täysin riippuvaisia eukalyptuksen lehdistä. Koaloita uhkaa myös ilmastonmuutoksen aiheuttamasta kuivuudesta johtuvat metsäpalot. Uneliaat eläimet ovat hitaita liikkumaan ja savun haistaessaan ne kiipeävät peloissaan ylemmäs puuhun, jossa ne ovat umpikujassa. Australian koalakanta kärsii monilla suojelualueilla myös sisäsiittoisuudesta.
Teksti ja kuva: Kati Kiviniemi |
 |
| |
Suomen väkiluku kasvaa – maahanmuuttajien ansiosta
7.4.2008
Suomen virallinen väkiluku oli viime vuoden lopulla 5 300 484. Väkiluku kasvoi siis vuodesta 2006 23 500 hengellä. Tämä johtui kuitenkin pääasiassa maahanmuuttajista eikä siitä, että suomalaiset olisivat Matti Vanhasen toiveen mukaan lisääntyneet aktiivisemmin.
Suomen tilastokeskuksen mukaan Suomen väestömäärän viimevuotinen kasvu johtui maahanmuuttajista. Heidän määränsä ylitti viime vuonna luonnollisen väestökasvun määrän, ensimmäistä kertaa itsenäistymisemme jälkeen.
Vaikka turvapaikanhakijoiden määrä laskikin, nousi kuitenkin myönteisten päätösten määrä. Turvapaikanhakijoita tuli Suomeen viime vuonna eniten, neljäkymmentä prosenttia, Venäjältä. Paradoksaalista on kuitenkin, että kuusikymmentäyhdeksän prosenttia venäläisten turvapaikka-anomuksista hylättiin.
Venäläiset ovat kuitenkin jo monen vuoden ajan olleet sinnikkäimpiä Suomen kansalaisuuden hakijoita. Viime vuonna heidän määränsä, 1 857, oli jopa kuusinkertainen seuraavaksi suurimpaan hakijaryhmään, jonka muodostavat serbialaiset, 301.
Suomi on vahvasti mukana EU:n pakolais- ja maahanmuuttoasioissa.
|
 Suomalaisperheiden lapsimäärä ei väestönkasvusta huolimatta ole noussut.
Koska vuonna 1948 syntyneet muodostavat Suomen suurimman ikäluokan, tarkoittanee tämä sitä, että meillä tulee lähivuosina olemaan edessämme melkoinen työvoimapula, sillä tämä ikäluokka siirtyy pian eläkkeelle.
Monilla työelämän aloilla tämä kehitys alkaa jo näkyä, kuten esimerkiksi poliisivoimissa. Turun Sanomien julkaiseman tiedon mukaan vuonna 2010 eläkkeelle jää jopa sata poliisia enemmän, kuin mitä alalle on samaan aikaan tulossa.
Jotta saisimme tärkeille töille tekijöitä, olemme yhä vastaanottavaisempia ulkomailta tuleviin asukkaisiin. Maahanmuuttajien osuus on nyt jo noin 2,5 prosenttia koko väestöstä. Myös Euroopan Unionin mukana tullut ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus jäsenmaasta toiseen on vaikuttanut asiaan. Muun muassa ruotsalaisia ja virolaisia asuu Suomessa jo yhteensä melkein kolmekymmentä tuhatta.
Suomen maahanmuuttajamyönteisyys tulee luultavasti jatkumaan uuden ulkoministerimme, Alexander Stubbin, tukiessa entisen työpaikkansa Euroopan parlamentin näkemyksiä siitä, että ”Pakolaiset ja maahanmuuttajat ovat tärkeä voimavara ja rikkaus ’vanhenevassa’ Euroopassa”.
Teksti: Enni Juusela
|
| |
Särkyneet suhteet maailman- kiertueella
7.4.2008
Kipeistä esineistä ja muistoista koottiin Museum of Broken Relationships
Rakkaus sattuu monelle ja viiltää melkein yhtä montaa. Sydänsuruista jää sirpaleita sieluun, mutta särkyneistä suhteista jää usein muutakin, paljon konkreettisempaa. Suhteen aikana saaduista lahjoista ja esineistä tulee monelle voimakkaita muistoesineitä, joiden arvo lähentelee lapsuuden rakkaimpia leluja.
Näistä esineistä on koottu Kroatian Zagrebissa näyttely, Museum of Broken Relationships, eli särkyneiden suhteiden museo. Ihmiset ympäri maailmaa voivat lähettää näitä suhteista ja eroista jääneitä muistojaan Zagrebiin. Näyttelyyn onkin kertynyt kaikkea aina hääpuvusta kirveeseen, jolla on pistetty säpäleiksi ex-kumppanin huonekalut.
"Hänelle liian pienet… Mutta minua se ei ollenkaan haitannut."
|
Anonyymisti esillä olevat esineet on varustettu pienillä tarinoilla, jotka kertovat niiden tuskaisesta taustasta. Esineet ja muistotarinat koskettavat myös omia arpia ja ehkä juuri sydänsurujen kollektiivinen käsittely tuntuukin niin voimakkaalta.
Suuren suosion ja maailmanhuomion saanut näyttely pakkasikin tavaransa sekä muistonsa ja lähti maailmankiertueelle. Kroatian ja Slovenian jälkeen vuorossa oli Berliini, ja nyt näyttely on matkalla Tukholmaan, jossa se on esillä 26.4. alkaen. Arvokkaita esineitä on kertynyt koko kiertueen ajan.
Suomeen näyttely ei ole saapumassa.
” 'I Love You' – MIKÄ VALE! VALHEET, HITON VALHEET! Semmoistahan se on, kun on nuori, naiivi ja rakastunut. Etkä ymmärrä, että poikaystäväsi alkoi tapailla sinua pelkästään siksi, että saisi sinut sänkyyn! Sain tämän nallekarhun ystävänpäivälahjaksi. Se säilyi vaatekaapin päällä muovipussissa. Vain koska se ei halunnut satuttaa minua, vaan se idiootti, joka jätti sen taakseen."
Teksti ja käännökset: Ossi Kurki-Suonio
Kuvat: Museum of Broken Relationships |
| |
Maailman terveysjärjestö WHO täyttää tänään 60 vuotta
7.4.2008
World Health Organization, WHO, perustettiin 7.4.1948. Terveysjärjestön syntymäpäivänä vietetään vuosittain maailman terveyspäivää. Tänä vuonna juhlapäivän teemana on “Ilmastonmuutoksen vaikutus terveyteen”.
Ilmaston lämpenemisen epäillään lisäävän tulehdustauteja ja hengityselinsairauksia. Autralialaislääkärien tuoreen raportin mukaan hengityselinsairauksien lisääntymiseen vaikuttaa erityisesti ilman saastuminen. Kohonnut keskilämpötila puolestaan lisää vatsatauteja ja hyttysten levittämiä tauteja.
Myös yleistyvät myrskyt ja tulipalot tulevat aiheuttamaan entistä enemmän vammoja. Raportista uutisoi ensimmäisenä AFP.
Kuusikymppisen WHO:n tavoitteena on mahdollisimman hyvän terveyden saavuttaminen kaikille ihmisille. Perustamiskirjassa terveys määritellään terveyden kokonaisvaltaiseksi fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi hyvinvoinniksi eikä vain sairauden puuttumiseksi.
Terveysjärjestöön kuuluu 193 jäsenmaata. Kullakin jäsenmaalla on WHO:n yleiskokouksessa oma edustajansa. Yleiskokouksen tärkeimpinä tehtävinä on hyväksyä järjestön budjetti sekä päättää tärkeimmistä poliittisista linjauksista.
|
Yleiskokouksen päätökset toimeenpanee 34-jäseninen hallintoneuvosto sekä järjestön sihteeristö. WHO:n sihteeristöä johtaa pääjohtaja, joka valitaan viiden vuoden välein. Tällä hetkellä pääjohtaja on kiinalainen Margaret Chan. Hän jatkaa vuoteen 2012.
Suomen sosiaali- ja terveysministeriön menoluokasta maksetaan vuosittain WHO:n jäsenmaksu.
Suomella on jäsenmaana oikeus käyttää kaikkea WHO:n tietoa hyväkseen kansallisen terveyspolitiikkansa edistämiseen ja toteuttamiseen.
Teksti: Susanna Vuorela
Kuva: Johanna Lassy
|
| |
Taksia epäillään ammutun Aleksis Kiven kadulla
7.4.2008
Taksin takalasiin ammuttiin Kalliossa reikä aamulla noin kello 4.40. Aseen epäillään olleen pienikaliiberinen ilmakivääri tai pienoispistooli. Näin uutisoi STT päivystävän komisarion antamien tietojen perusteella.
Rikosylikomisario Jukka Mäkelä Helsingin Poliisin rikosten esikäsittely-yksiköstä toppuuttelee. ”Ilmoituksen perusteella vasta selvitellään onko kyseessä ampuminen. Voi olla muitakin vaihtoehtoja. Ikkunaan on voinut lentää kivi tai lasi.”
Taksinkuljettaja teki itse ilmoituksen poliisilaitokseen. Mäkelä uumoilee, että tapaus selviää tämän päivän aikana.
|
Päivystävä komisario Vesa Hietala uskoo, että kyseessä on ilkivaltainen teko. ”Uskoisin, että ei siinä ollut tarkoituksena kenenkään henkeä tai terveyttä uhata vaan kyseessä on ilkivaltainen teko.”
Komisario toteaa, että tapaus oli pikkujuttu. ”Ei tästä missään tapauksessa vaaraa ole kenellekään. Eikä kukaan suoranaisessa vaarassa ollutkaan.”
Tällä hetkellä asia on vain järjestyspoliisin tutkinnassa.
Teksti: Laura Vähäsarja
|
| |
Bubi-huuhkajalla on kilpailija
7.4.2008
Olympiastadionin yllä lentävä Bubi-huuhkaja on siivekkäiden eliittiä. Helsingissä on kuitenkin toinenkin rakastettu lintu. Se on jäänyt suotta huuhkajan varjoon.
Siihen on hyvä selitys, siipiveikko on lintujen rupusakkia, pulu. Lapset hätyyttelevät sen lajitovereita pois kaduilta. Tämän pulun suojapaikka on helsinkiläinen liikennekeskus.
Uskolliset hoitajat ovat seuranneet pulua muutaman vuoden ajan. Sielläkin se on kuitenkin uhanalainen. Keskuksessa ruokinta kiellettiin vuosi sitten. Miten raajarikon pulun käy? Onko se terveysriski?
Helsingin kaupungin päivystävä ympäristötarkastaja Monica Gorbatow ei oikein tiedä mitä vastata. "Siis jos pulua lähtee käsittelemään, se saattaa kantaa salmonellaa ja tätä niin sanottua papukaijatautia, joka on voimakas flunssa."
Gorbatowin mukaan tartunnan voi saada ainoastaan, jos pulun ottaa kiinni ilman hanskoja ja hengityssuojaa. Ympäristötarkastaja näkee riskin siinä, jos pululla on pesä asemalla.
Toisaalta sen torjunta ei ole helppoa. "Pulun pesä on yksinkertainen rakentaa. Se on kasa risuja. Pesä on hankala hävittää, sillä pulu voi rakentaa sen päivässä uuden."
Ympäristötarkastajan mukaan pesän hävittäminen on tarvittaessa tehtävä päivittäin joko liikkeen sulkemisen tai avaamisen yhteydessä.
Pulut ovat tarkkoja julkisuuskuvastaan. Emme tavoittaneet Hanskia tähän kuvaan. Kuvassa on hänen tavis-lajitoverinsa. Hanski on itse valkoinen kesykyyhky.
|
"Jos puluun ei koske, ei siitä ole haittaa. Jos se kakkii sisälle, se on lähinnä epämiellyttävyyshaitta," painottaa Gorbatow.
Ympäristötarkastajan mukaan ei ole tavatonta, että lintuja on yleisissä tiloissa. Elintarvikekaupoista niitä ajetaan iltaisin pois.
Hanski-pulu on valloittanut kioskimyyjien sydämet
Kioskityöntekijä Riitta on seurannut Hanski-pulun elämää läheltä.
”Joka päivä näen sen, kun se lentelee tai kävelee täällä.”
Myyjä ei muista milloin ensimmäisen kerran kohtasi kesykyyhkyn. Joku liikennekeskuksen työntekijöistä sen joka tapauksessa esitteli hänelle nimellä Hanski.
Riitta uskoo, ettei kyyhkyllä ole rakennuksessa pesää vaan se hakeutuu sisälle lähinnä turvaan. Hanski-pulu ei voi kävellä, koska sillä on toinen jalka poikki.
”Pari vuotta sitten sillä oli jalka niin kipeä, että se vaan lenti ja tömähti välillä maahan mahalleen.”
”Se joutu lentää turhaa kierrosta, kun ei voinu laskeutua. Nyt se menee yhdellä jalalla.”
Aseman liepeillä pörrää muitakin puluja. Niillä ei kuitenkaan ole nimeä. Riitan mielestä Hanski on erityinen. ”Hanski on viisas tyyppi. Se pää kallellaan vaan katselee ja sitten kun ihmiset avaa oven, niin se pujahtaa pienimmästäkin raosta sisään.”
Kioskimyyjä naurahtaa kysymykselle onko siipiveikosta vaaraa. ”Ei siitä ole vaaraa. Enemmän vaaraa on ilkeistä ihmisistä, narkkareista ja puliukoista, jotka paskoo täällä pitkin poikin kuin pienestä linnusta.”
Hanskia ei ole näkynyt viikkoon. Riitta kuitenkin luottaa siivekkään selviytymiskykyyn.
"Se on viisas lintu. Miten hyvin se pärjäileekään täällä liikenteessä ja ilkeitten ihmisten ja ovien välissä.”
Pulun tuntevat muutkin kuin liikenneaseman työntekijät, vaikka kesykyyhky onkin arka. Uskaliaimpina aikoina se käveli noin metrin päässä ihmisistä.
”Jotkut nuoret on yrittänyt potkia ja jahtaa sitä. Jotkut ihmiset taas pitävät ovia auki, että se pääsisi ulos. Yksi pappa murskasi sille ruokaa raiteitten väliin”, kertoo Riitta.
Riitan nimi on muutettu.
Teksti: Laura Vähäsarja
Kuva: kuvaboksi
|
| |
Helsinkiläisiä autetaan pian uusilla pelastusautoilla
7.4.2008
Helsingin Pelastuslaitos hankki vuodenvaihteessa seitsemän uutta Scania P340 -pelastusautoa. Autot otetaan käyttöön huhtikuun aikana, kun miehistö on saatu koulutettua niiden käyttöön. Autojen varustetaso on entistä parempi.
Uudet Scania P340-pelastusautot pääsevät pian tositoimiin Helsingissä.
Pelastuslaitos uusii kalustoaan 8-10 vuoden välein. ”Edelliset pelastusautot hankittiin 1999. Pelastusauton käyttöikä on 8-9 vuotta, joten niiden aika tuli täyteen”, selvittää hankintaosaston suunnittelija Martti Kurki Helsingin Pelastuslaitokselta.
Uuteen pelastusautoon mahtuu kuusi henkilöä: kuljettaja ja esimies eteen ja neljä palomiestä taakse. Potilaita autolla ei voida kuljettaa.
Autossa on uudenlaiset takapenkit, joissa on telineet paineilmalaitteille eli säiliöille, jotka savusukeltajilla on selässään. ”Uusien penkkien ansiosta pullot eivät tule äkkijarrutuksessa palomiesten niskaan, vaan pysyvät tiukasti selkänojassa”, kertoo ylipalomies Hans Huldin Malmin pelastusasemalta.
Pelastusauton kaapit ovat runsaasti varustellut. Uutta ovat muoviset salkut, joihin on varattu eri työvälineet eri tilanteita varten. Salkuissa lukee suurin kirjaimin: liikenneonnettomuus, oven avaus, pelastus, sähkötyökalut ja myrskyvauriot. Välineet pysyvät salkuissa tiiviisti omissa, vaahtomuoviin muotoilluissa koloissaan.
Painavat työkalut, kuten moottori- ja raivaussahat, on sijoitettu kaappien alaosiin. Niille on omat pidikkeensä.
Kuten muissakin paloautoissa, myös Scania P340:ssa on oma generaattori, joten palomiehet eivät ole onnettomuustilanteissa riippuvaisia ulkopuolisista virtalähteistä.
Tarjouskilpailun perusteella valitun, diesel-käyttöisen pelastusauton alusta on ruotsalaisen Scanian ja kori suomalaisen Sauruksen valmistama. Saurus on myös varustanut auton pelastusvälineillä mittatilaustyönä.
”Scania P340-pelastusauton hinta on suunnilleen 300 000 euroa”, Martti Kurki kertoo.
Vanhat ajoneuvot menevät vapaapalokuntien ja Helsingin Pelastuskoulun käyttöön.
|
Palomiehet pelastusauto-kurssilla
Ylipalomies Hans Huldin (vasemmalla) kouluttamassa miehistöä Malmin pelastusasemalla.
Maaliskuun viimeisenä lauantaina Malmin pelastusasemalla, lentokentän kupeessa, on rauhallista. Työvuorossa oleva miehistö istuu koulutushuoneessa, jossa palomies-sairaankuljettaja Jarmo Bjugg pitää teoriatuntia uuden Scania P340 -pelastusauton teknisistä ominaisuuksista.
Kesken luennon tulee hälytys. Tuolit jäävät sikin sokin, kun miehet siirtyvät käytävää pitkin autohalliin. Yksikerroksisessa rakennuksessa ei tarvitse liukua perinteistä tankoa pitkin alakertaan.
Kuten aina, nytkin palomiehet ovat pukeutuneet haalareihinsa ja istuvat höökissä eli pelastusautossa kuudenkymmenen sekunnin kuluttua. Rullaovi nousee ylös ja auto kaartaa tiehensä.
Ylipalomies Hans Huldin jää asemalle ja siirtää uutuuttaan kiiltävän Scanian autohalliin. ”Edellinen pelastusautomme on 90-luvulta, joten oli syytäkin saada uusi”, Huldin toteaa ja pyyhkäisee keulan naarmutonta maalipintaa.
Kun miehet palaavat keikalta, koulutusta jatketaan dieselin hajuisessa hallissa tutustumalla ajoneuvoon ja sen välineistöön.
Miehet tutkivat hyttiä ja kurkistelevat konepellin alle. Auton kyljistä aukeaa monta ovea, jotka paljastavat lokeroisen sisuksen. Miehet kokeilevat kaikkia välineitä ja painavat mieleensä niiden sijainnin. Siististi laskostetut paloletkut ovat vielä puhtaita ja kauniin värisiä.
Lopuksi kukin palomies käy koeajolla. He ovat poikamaisesti innoissaan: ”Pääsemme ottamaan vähän ajotuntumaa.”
Teksti: Susanna Vuorela
Kuvat: Ari Vuorela |
| |
Sivun alkuun
Aiemmat jutut löytyvät arkistosta |
|
|
